Yhdistyksen tarkoitus ja tehtävät
Yhdistyksemme perustettiin 1979 Itävallassa, Wienissä. Tarkoituksenamme on yhdistää ja tukea suomalaisia opiskelijoita Wienissä sekä toimia heidän virallisena edustajanaan Itävallassa. Lisäksi yhdistyksemme tukee itävaltalaisten sekä suomalaisten välistä kulttuurivaihtoa. Tavoitteenamme on edistää suomalaista kulttuuria sekä tarjota suomalaisille opiskelijoille tilaisuuden tutustua paikallisiin tapoihin ja tottumuksiin. Järjestämme perinteisiä suomalaisia juhlia, urheilutapahtumia, matkoja ja retkiä sekä kuukausittaisen iltaman. Yritämme lisäksi ylläpitää yhteyksiä virallisiin suomalaisiin organisaatioihin, yrityksiin sekä muihin vastaaviin järjestöihin. Pyrkimyksemme on tarjota näitä yhdistyksemme palveluita kaikille Suomen ystäville, päämääränä luoda ja ylläpitää yhteyksiä maidemme välillä.
OPISKELIJAYHDISTYKSEN ALKUAJAT
Seitsemänkymmentä-luvulla Wienissä oli aikamoinen määrä suomalaisia opiskelijoita. Tarkkaa lukua ei kukaan muista. Yliopistolle tai korkeakouluihin vaadittiin sisäänpääsyyn vain suomalainen ylioppilastutkinto (poikkeuksena lääketieteeellinen, mutta sielläkin oli opiskelijoita "vanhastaan"). Jossain vaiheessa heräsi ajatus yhdistyksen perustamisesta. Esimerkkinä olivat muutamat muut ulkomaalaiset opiskelijat (esim. luxemburgilaiset) ja ajatuksena se, että hauskanpidon lisäksi siitä olisi etenkin uusille tulijoille hyötyä. Eihän kaikkien aina tarvitse tehdä niitä samoja mokia, jotka parikymmentä muuta oli jo tehnyt. Ja etenkin siihen aikaan Itävalta oli kovin Suomesta poikkeava maa (vanhanaikanen ja byrokraattinen). Asunnonhankinnat ym. muut asiat sujuivat vaikeammin ja mutkikkaammin kuin meistä kukaan oli tottunut. Talvella 78/79 kokoonnuimme jonnekin kapakkaan 9. Bezirkissä ja saimme ihan muodollisestikin yhdistyksen kasaan. Siitä tehtiin ilmoitus poliisillle. Ajattelimme, että virallinen yhdistys saa "jotain määrärahoja" jostakin. Näin ei tosin käynyt (ehkä kukaan ei muistanut anoa), mutta muuten yhdistys kyllä toimi. Itävallan konsulaatissa Suomessa oli meistä tiedote (siihen aikaanhan piti olla viisumi pitempiaaikaiseen oleskeluun Itävallassa) ja samoin Suomen lähetystössä Wienissä. Monet ottivat yhteyttä ja etenkin tutustuminen saman alan opiskelijoihin oli varmaan etu juuri tulleille. Enemmän tai vähemmän säännöllisesti lähetettiin myös kiertokirjeitä. Ja hauskaa meillä oli. Vuosikausia saimme käyttää Strudelheimin opiskelija-asuntolan kellarihuonetta kokoontumispaikkana. Siellä pidettiin tavallisia bileitä, tietysti vappujuhlat ja pikkujoulut. Muutaman kerran järjestimme myös suomalaisen ruoan nyyttikestit jne. Muutaman vuoden sisällä kehittyi yhteistyö ÖFG:n ja Kauppakillan (nyk. Wirtschatsforum) kanssa. Järjestettiin mm. yhdessä joululentoja Suomeen (ketkä olivat mukana, eivät näitä charterlentoja unohda koskaan!) Sitten meistä useimmat jopa valmistuivat ja opiskelijayhdistys siirtyi uusiin käsiin. Niistä ajoista kertokoot seuraajat.
OPISKELIJAYHDISTYKSEN ALKUAJAT
Seitsemänkymmentä-luvulla Wienissä oli aikamoinen määrä suomalaisia opiskelijoita. Tarkkaa lukua ei kukaan muista. Yliopistolle tai korkeakouluihin vaadittiin sisäänpääsyyn vain suomalainen ylioppilastutkinto (poikkeuksena lääketieteeellinen, mutta sielläkin oli opiskelijoita "vanhastaan"). Jossain vaiheessa heräsi ajatus yhdistyksen perustamisesta. Esimerkkinä olivat muutamat muut ulkomaalaiset opiskelijat (esim. luxemburgilaiset) ja ajatuksena se, että hauskanpidon lisäksi siitä olisi etenkin uusille tulijoille hyötyä. Eihän kaikkien aina tarvitse tehdä niitä samoja mokia, jotka parikymmentä muuta oli jo tehnyt. Ja etenkin siihen aikaan Itävalta oli kovin Suomesta poikkeava maa (vanhanaikanen ja byrokraattinen). Asunnonhankinnat ym. muut asiat sujuivat vaikeammin ja mutkikkaammin kuin meistä kukaan oli tottunut. Talvella 78/79 kokoonnuimme jonnekin kapakkaan 9. Bezirkissä ja saimme ihan muodollisestikin yhdistyksen kasaan. Siitä tehtiin ilmoitus poliisillle. Ajattelimme, että virallinen yhdistys saa "jotain määrärahoja" jostakin. Näin ei tosin käynyt (ehkä kukaan ei muistanut anoa), mutta muuten yhdistys kyllä toimi. Itävallan konsulaatissa Suomessa oli meistä tiedote (siihen aikaanhan piti olla viisumi pitempiaaikaiseen oleskeluun Itävallassa) ja samoin Suomen lähetystössä Wienissä. Monet ottivat yhteyttä ja etenkin tutustuminen saman alan opiskelijoihin oli varmaan etu juuri tulleille. Enemmän tai vähemmän säännöllisesti lähetettiin myös kiertokirjeitä. Ja hauskaa meillä oli. Vuosikausia saimme käyttää Strudelheimin opiskelija-asuntolan kellarihuonetta kokoontumispaikkana. Siellä pidettiin tavallisia bileitä, tietysti vappujuhlat ja pikkujoulut. Muutaman kerran järjestimme myös suomalaisen ruoan nyyttikestit jne. Muutaman vuoden sisällä kehittyi yhteistyö ÖFG:n ja Kauppakillan (nyk. Wirtschatsforum) kanssa. Järjestettiin mm. yhdessä joululentoja Suomeen (ketkä olivat mukana, eivät näitä charterlentoja unohda koskaan!) Sitten meistä useimmat jopa valmistuivat ja opiskelijayhdistys siirtyi uusiin käsiin. Niistä ajoista kertokoot seuraajat.
teemu - 18. Apr, 10:14
News
Suomen Kieli